Toukokuun juoksujen jälkeen tulin siihen tulokseen, että sillä todellakin on kolme persoonaa. Peto on se persoona mikä täällä kotosalla useimmiten on. Ihana mussukka, joka on niin helppo ja rauhallinen. Kuuliainen ja aina valmis toimintaan. Sen kanssa on mukava puuhastella kun se yrittää aina kaikkensa.

Viimeksi kun yritin saada sitä nostamaan takajalat seinälle naksun avulla ja onnistuinkin siinä alustamisessa ihan hyvin, niin Peto kuuliaisena ei tullut sieltä seinältä alas ennenkuin sanoin sille kontakti vapautuskäskyn "tule" :) Se yhdisti liikkeen ihan täysin kontaktilla seisomiseen. Siellä se roikkui pää alaspäin takajalat seinällä kunnes sanoin "tule". Muulla käskyllä se ei sieltä tullut pois. Melkein säälitti :) Mutta uusi hieno temppu unohdettiin sitten tuon takia... keksittiin tilalle pakittaminen jalkojen väliin istumaan. Naksu on toooosi tehokas koulutusväline Pedolle ;)

Petona ollessaan se on agilityssa ihan jees. Kuuliainen ja hyvin ohjattavissa, Mutta se "Pikku- Sika" on poissa. Tosin tormakka se on. Huutaa ja meuhkaa tehdessään, mutta on vähän hillitty. Sellainen astetta parempi ja sähäkämpi perusagility koira mun mittakaavassa. Noina hetkinä toivon, että se pikku-sika nimeltään Unelma saisi vallan, koska kukapa nyt ei haluaisi olla Unelman kanssa tekemisissä...Perus Peto persoona näyttäytyy usein juuri juoksujen jälkeen.

Unelma on sitten se minkä kanssa työskentelen mieluiten. Unelma näyttäytyy vain agilityssa. Unelmassa parasta on se, että radalla nään raivosta kiljuvan koirani ja, että sen silmät pyörivät kuin hedelmäpeli, mutta samalla sen katse käskee minua että sano nyt jumalauta minne tässä pitää mennä. Mutta se ei mene ilman lupaa. Se odottaan kiltisti, mutta raivokkaasti lupaa saada edetä, ja on täynnä sitä intohimoa mikä sen sisällä tätä lajia kohtaan palaa. Noina hetkinä me ollaan yhtä luuta, nahkaa ja verta. Myös minä olen skarppina ja teen kaikkeni, että homma polkee.

Unelman kanssa on vaan ihan sika siistiä tehdä rataa ja töitä. Rakastan sitä persoonaa yli kaiken ja se on juuri se luonteen piirre miksi minulla on ja tulee aina olemaan borderi. Unelma tosin näyttäytyy harvoin, koska Peto ja Kesäheinä peittoavat sitä aika ahkerasti. Unelman parasta kukoistus aikaa on n. neljä-viisi kuukautta juoksun jälkeen ja hänen valtansa on voimassa valitettavasti vain noin pari kuukautta kunnes Neiti Kesäheinä alkaa saada vallan...

Kesäheinä on se kaikista raivostuttavin tyyppi. Millään muulla kuin Kesäheinällä ei ole mitään väliä. Kesis tietää tasan tarkkaan mitä tekee eikä sitä kiinnosta kuka sitä käskee ja millä äänenpainolla. Se kykenee hyvinkin omalaatuisiin ratkaisuihin etenkin agility kisoissa. Irtoaminen varsinkin on aina päivän sana. Jos kerran hyppää yhden esteen, niin miksikäs samalla kierroksella ei voisi hypätä vielä pari muutakin jotka siellä horisontissa häämöttää ja mitä väliä sillä on, jos juoksee rimat kaulassa... Myös kontakteilta on tosi mukava karata ennekuin ohjaaja antaa luvan. "Minä Itse" on suorastaan käsite, ja etenkin puskien nuuskiminen on ihaninta ajan vietettä mitä vaan voi tietää. Elämä vaan on niin ihquuu :) vaikka masennukseltakaan ei voi välttyä.

Kesäheinän titteli on heinäanalyytikko. Yksikään heinänkorsi joka eteen sattuu ei välty pienen mustan kirsun kosketukselta eikä tarkkaakin tarkemmalta analyysiltä. Siitä heinänkorresta kun on selvitettävä ihan kaikki. Ja vaikka sitten mukavasti vastaan hankaamalla ja aikaahan kun aamukävelyllä ennen töihin lähtöä on rajattomasti...Kesäheinän valtakausi on vähän ennen juoksun alkamista ja hän tykkää näyttäytyä myös silloin tällöin juoksujen jälkeenkin.

Eilen 3.10 sain kisata Mrs. Unelman kanssa:) Juoksuista on sen neljä kuukautta ja Unelma on saanut taas vallan. Unelman kanssa saimme Mikkelin kisoista loput tulokset ensi vuoden arvokisoja varten, joten nyt on mukava jäädä kisatauolle. Radat olivat ihan huiput ja pieniä kaarroksia tehtiin ihan urakalla. Eka radalla ihan lopussa vain yksi pitkäksi vienti josta hieman pidempi kaarros, mutta muuten oikein buenos. Kontakti tehtiin kuin treeneissä konsanaan ja kaikki oli muutenkin ihan ihanaa :) On se vaan ihan sika hyvä :) Loppukaarroksesta huolimatta päästiin ykköspallille.

Toinen rata meni samaa kaavaa. Mikäs siinä paukuttaessa. Edellis illan yökerho seikkailu Mikkelin yöelämässä tosin teki tehtävänsä ja meinasin aloittaa radan loppusuoralta, mutta viimein tajusin että pitääkin vaihtaa lähdön puolelle. Tuomarikin oli jo kerennyt puhaltaa pilliin ja minä vaan maalissa ihmettelin, että mites ne numerot on hyppyjen väärällä puolella.... Noh ei siinä mitään muutakuin äkkiä lähtöön ja ihan pikainen itsensä "kasaaminen" :) Ihan Pro meininki ja nollat kotiin :) Kontakteille pysähdyttiinkin sitten jo vähän tarkemmin joten siitä muutama sekka aikaan lisää, mutta silti kiivettiin kakkospallille.

Kolmas ja hyppyrata alkoikin vasta seiskan jälkeen illalla. Oli jo hämärää ja kentän valot loivat tunnelmaa. Jostain syystä Peto tuli kesken kepeiltä pois mitä ei siis todellakaan tapahdu, mutta nyt tapahtui. Lienenkö lopettanut käskyttämisen tjs., mutta kepit sitten uusiksi ja sen jälkeiset hyppyjen takaakierrot meni pipariksi ja hylly koristi tulostaulua. Mutta ei väliä, se rata oli silti tosi mukava hurvitella :) Vauhtia taas riitti ja ihan melkein hengästytti kun oltiin maalissa. Hauskaa oli.

Jotta nämä Pedon mielialan vaihtelut ja persoonallisuus häiriöt saataisiin kuriin, olen varannut ajan klinikalle sterilisaatioon kuun puolessa välin. Viime kesän arvokisoihin kun valitettavasti taas päästiin osallistumaan parkkivaloilla, niin päätin että ennekuin persoonallisuus häiriöt ovat vielä pahempia, tehdään asialle joitain ja ensi kesän kisat startataan toivottavasti vain Unelman kanssa :)

Kiitokset taas Mikkelin Mimmulle yöpaikasta ja kestityksestä. Oli ihan huippua parantaa taas maailmaa;) Ja aina kun haluat niin voit hypätä kiikkuun :) Kasattiin nimittäin sunnuntaina Mimmulle tosi hieno puutarha keinu...

Peikko lähti Sinin luokse hoitoon Roiston tärppipäivien ajaksi mitkä tekevät tuloaan. Keskiviikkona suunnistetaankin Turkuun Hotin luoksen astutusreissulle ja toivottavasti saadaan laitettua alulle monta pikku Banditosta ;)

Lisää uutisia sitten riijjuu reissun jälkeen! Ensi viikko on melkoista autossa istumista. Kuopio-Turku-Kuopio-Haukipudas-Kuopio. Jeeeeeee !!! :)