Viikonloppu sujui oikein mallikkaasti Kajaanin KV näyttelyssä. Voin kertoa, ettei hirveesti huvittanut kammeta lämmintä peittoa päältään sunnuntai-aamuna kuudelta. Mutta kerran päätetty lähteä niin sinnehän sitä on silloin mentävä:) Roistolla on näyttelyiden kannalta hirvittävän hankala turkki: se on näyttelykunnossa n. kuukauden verran ja sitten se räjähtää ihan turjakkeeksi, joten nyt on taottava kun rauta on kuumaa jne.

Summasummarum kannatti heittää peitto syrjään ja ajaa silmät puoli ummessa Kajaaniin. Takaisin tultiin Roiston toisen näyttelyn kokemuksella sertit ja cacibit ja vsp:t kaulassa. Neiti "touhokkeella" oli sellainen draivi päällä, että sekoitti sillä varmaan tuomarinkin pään:) Ensimmäisessä näyttelyssä Pieksämäellä kesäkuussa männä vuotta neiti oli tuulella E.V.V.K, joten odotin vähän samanlaista käytöstä tällekkin esiintymiselle. Päin vastoin. Neiti oli oikein täpäkkänä, veti kunnon shown ja seisoi välillä kuin suolapatsas:) Tosin loppuhuipennuksen aikana meinasi Roiston pelihousut revetä kokonaan ja loppukiekka mentiin hienosti keskeneräisessä tokoseuraamisessa:) Mutta kaikki tarvittava saatiin ja äkkiä kotimatkalle kun Roiston tokoryhmä alkoi viideltä illalla.

Näyttelyyn tuli Oulusta myös "siskon tyttö ja sijoituslapsi" Kippis. Kippis taituroi itsensä vielä PN kehässä nelos tilalle. Ei yhtään hassummin täysin keskeneräiseltä junnulta. Taisi tuomari nähdä jo jonkin verran tulevaisuuteen...:)

Pikkupojat kasvaa kohisten ja kutsumanimetkin ovat selvillä. Tontusta tulee "Late" (FF. Saint No More) ja Mistelistä "Mörri"(Beast At Least). Kohta on isonnettava pentulaatikkoa kun alkaa käydä nurkat ahtaiksi:) Semmoiset juoksukisat siellä aina välillä on. Kunhan vielä vähän kasvavat niin pääsevät laatikosta kokonaan pois ja Peikko ainakin odottaa ihan intona milloin pääsee tekemään tuttavuutta "veljiensä" kanssa:)