Just äsken tollistelin tuossa pentulaatikon äärellä ja ihmettelin miten nopeasti kaksi viikkoa on hurahtanut. Tontulla on jo silmät auki ja Mistelillä vähän raollaan. Eiköhän ne huomenna tuiki samaa tahtia kuin Tontunkin pikku tähtisilmät:) Molemmille pojille on ihanat ja agilitya harrastavat kodit tiedossa, joten mikäs tässä odotellessa pikku sähikäisten jaloilleen nousua:)

Peikon tekisi jo kovasti mieli tehdä tuttavuutta "pikku-vikisijöiden" kanssa, mutta Peto-mamma on vielä sitä mieltä, ettei karvapallolla ole liiemmalti asiaa pentulootan puolelle. Samaan huoneeseen jo päästää, mutta pieni mulkaisu laatikosta riittää häätämään Peikon muihin puuhiin...

Alkuviikosta käytiin hallilla ja tutustuttiin Peikon kanssa pussiin. Täytyy myöntää (pakko myöntää jos Maarika lukee tätä:)) että mulla oli hienoinen ennakkoasenne Peikon pussin suorittamisen suhteen:) Se kyllä osoittautui heti turhaksi, sillä pikku-ukkeli huiskahti pussista pomppien läpi niinkuin olisi aina ennenkin sitä tehnyt. Raotin pussin suuta ja laskin kankaan vasta selän päälle niinkuin tuon ikäiselle pitää tehdäkin ja voi että Peikosta oli kivaa:) Ja mikä parasta: Pussin päässä odotti aina namia!

Harri menee huomenna Roiston kanssa Huotarin Peten koulutukseen Pieksämäelle ja yrittää imeä kaiken mahdollisen opin vielä Kemiä varten... sekin vain mukavasti lähestyy. Tosin tuo pari ei voisi valmiimpi enää ykkösen kisoihin olla. Ihan melkein kateeksi käy. Niin hyvin ne jo vetää:) Harri, joka aloitti agilityn harrastamisen kesäkuun puolessa välissä... HUH!! Ja huomenna tiedossa kuvia Tonttu-pojista! Ne ovat jo silloin kaksiviikkoisia!!