Ilmastossa ei moitteen sijaa:) Aivan mahtavan sään olivat Joensuulaiset järjestäneet kisapuitteiksi. Muutenkin oli mukava reissu kun paikalla oli paljon tuttuja ja seurakamuja. Tuomarina kolmosluokassa toimi Johanna Wüthrich ja oli kyllä mukavat ja juostavat radat hän laatinunna:)

Eka rata oli sujuvuudeltaan ihan täydellinen lukuunottamatta hieman hätäistä puomin kontaktia (vapautin ehkä vähän nopeesti) ja puolessa välissä rataa aloin varoittamaan Petoa hieman liian aikaisin kohta tulevasta käännöksestä ja mun "sshhh" suhina toi koiran hypyn ohi. Koira oli siis myös hyvin kuulolla ja siitäpä jatkettiin rata muina naisina loppuun. Hieno fiilis oli radan jälkeen ja aika lopussa ollut A tehtiin tosi nätisti ja kontaktilta poistuttiin just vasta kun luvan sai. Edes tuo sshhh ei saanut mielialaa laskemaan, niin hienosti Peto oli kuulolla ja minä kartalla:)

Harrilla ja Roistolla kolisi nurkka hypyssä muurin palikat ja huono valssi ajoi koiran keppien toisen välin pitkäksi, mutta muuten heilläkin siis loistava rata. Kyllä olen varsin kade Roiston hienoille kontakteille. Nyt sen eron huomaa, kun koira on lähdetty rakentamaan kontakteille eri metodeilla. Roistolla kun on lihasmuistissa 2-on-2-off menetelmä pennusta saakka ja Pedolla aivan loistavan nopeat mutta hiton huonot juoksukontaktit, jotka tunnetusti eivät koskaan ikinä milloinkaan osu kohdilleen.Yritä tuota 2-on-2-offia nyt sitten saada toimimaan...Ja jos joku ei vielä tiedä, niin meidän bordereillehan ei tuota minkään näköistä tuskaa ja pelkoa loikata Aan harjalta ja sieltäkin tähdätään toki mahdollisimman pitkälle:)

Toisella radalla ne sitten taas paukkuivat. Kontaktit siis. Aa tultiin lähes puolesta välin ja lähes loppusuoralla ollut puomi jätettiin pysähtymättä ja Peto herkutteli väärällä putken päällä kun olin sijoittunut väärälle puolelle puomia. Nappasin pitkästä aikaa koiran kainaloon ja tehtiin puomi uudelleen ja tottakai kuten asiaan kuuluu: Siellä se istui kun rippikoulutyttö ja odotti kontaktilta poistumislupaa. Että näin tämäkin rata päättyi hyllyyn. Tosta radasta jäi kuitenkin tosi mukava mieli kun koira oli kontakteja lukuunottamatta tosi hyvin hanskassa ja oikein yhteistyöhaluinen.

Roistolla kolisi taas muurin palikat ja alas tuli myös yksi rima. Harri vedätti sitä hieman liikaa ja taas perään ryntäävän koiran kiire kostautui alas tulevina rimoina. Sitten sattui vielä ihan outo juttu. Kun Roisto suoritti puomia ja oli laskeutumassa alas niin tuomari nosti käden ylös!! Videolta tarkistettuna se todellakin nostaa käden ylös siinä kohti, kun Roisto alkaa tulla siitä tasaiselta osalta laskevalle osalle. Ei mitään käsitystä miksi tuomari näin teki ja mikä hitto se virhe on? Noh, loppusaldona Rupelille 15vp. tältä radalta. Ehkäpä se tuuli tarttui tuomarin paidan hihaan:) 

Kolmas ja hyppyrata olikin sitten yhtä vauhdin hurmaa. Yksi välistä veto joka meni suht ok vaikka olinkin vähän myöhässä ja putkesta hypyn kautta vauhdilla kepeille nou bropleemos:) Sitten yksi pieni vilkaisu koirasta pois ja ennakointi valssiin ja koira kiersi sillä aikaa yhden hypyn. Damn. Itse en tuota edes huomannut ONNEKSI koska tykitettiin kerrankin ihan antaumuksella rata loppuun saakka. Yleensä kun huomaa mokanneensa, niin jotenkin se vire vaan laskee eikä enää osaa antaa koiralle kaikkeaan, vaikka kuinka yrittäisi. Koira teki siis taas juuri niinkuin käskettiin:) Viimeisen esteen jälkeen kuulin kun sanottiin että Pedolle hylätty tulos niin piti ihan kysyä, että missä me mokattiin? En tosiaan huomannut tuota ohi ajoa, mutta onneksi todistusaineistoa löytyi videolta ja surullisen kuuluisa sanota "Ohjaa älä oleta" kaikui korvissani. 

Harrilla samaisella radalla harmittava käskytyksen puute takanaleikkauksen jälkeen ja koira haki tottakai automaattisesti putken suun edestään kun ei muutakaan ohjetta annettu... Mitä tästä taas opittiin:)?

Nokka kohdentuu ensi sunnuntain Jyväskylän kisoja ja kyllä täytyy sanoa, että siitä Julian pitämästä pällikurssista oli todellakin hyötyä. En muista milloin viimeksi olen noin keskittyneenä mennyt radalla. Oli ihanaa jännittää oikein:)

Jatketaan!