Paljon on taas tapahtunut ja mikä lie kevät laiskuus iskenyt ihmiseen kun ei ole täälläkään joutanut käydä turisemassa. Nyt otin itseäni ihan kunnolla niskasta kiinni ja käsittelin muutaman kuvan tänne katsottavaksi. Pedon siskontyttö Lyyli viihtyy meillä tulevan viikon hoidossa ja Peikkohan on ihan hirvittävässä viuhkeessa. Jopa niin viuhkeessa uuden kaverinsa kanssa, ettei siltä liikenee juuri minkäänlaisia tuntemuksia juoksunsa aloittanutta Roistoa kohtaan:) Tosin Peikko on vielä niin pikkukääkkä, ettei ymmärrä tytöistä vielä oikeasti yhtään mitään. Tänään vein sen isojen poikien luo kylään, että oppisi edes joitain poikien tapoja. Pedon veli Taavo ja Wallu ottivat Peikon oikein mukavasti vastaan ja käytiin Valkeisenlammella lenkillä. Taavohan on Peikkoon tutustunut jo aiemmin, mutta Wallulle Peikko oli uusi tuttavuus. Eipä siinä sen kummempia:) Nyt nekin tuntee toisensa. Harmi vain että kamera jäi kotiin... mutta paikkasin tilanteen kotiin päästyä ja tässä muutama rymykuva uudesta kaverikaksikosta:)

Mä olen Peikko ja aattelin ehdottaa sulle Lyyli josko vähän peuhattais?

Pitemmittä puheitta suoraan asiaan ja hännät kaakkoon

Täältä pesee

Siinä itelles

Ja koska joka takapihalla päivystää poliisi...

Niin eihän se auta kun tunnustaa kuka tän riehumisen aloitti

Mutta onneksi me osataan olla ihan nätistikkin

...sillä välin oven raossa eräs nuorista komeista borderherroista haaveileva

Roisto on tosiaan ihan ulkona kaikesta. Se tulee niin viiveellä perässä, ettei samaksi touhupakkaukseksi uskoisi. Uskomatonta miten nuo juoksut vaikuttaa siihen. Kovasti tässä on mietitty molempien tyttöjen sterilisaatiota, mutta katsotaan nyt vielä ehkä ensi juoksut. Sitten on päätösten aika.

Lupailin muuten kuvia toissaviikolta kun Peikon kasvikset Kirsi ja Jukka olivat käymässä. Muutama kuva ohessa kun tytöt (ja Peikko:)) paineli jäällä sulassa sovussa:) 

Nelli-mamma ja Peikko

Jäällä kuvat: Kirsi Yliruokanen

Loppuun pikakelauksella lauantain Pieksämäen kisat. Roisto ei luonnollisestikkaan startannut ja Pedon kanssa kontaktien opettaminen jatkui. Keinu taas hädin tuskin kosketti maata kun sieltä jo rynnättiin kohti edessä olevaa hyppyä ja arvatkaa olisko se hyppy pitänyt kiertää takaa... No siinä vaiheessa ajattelin kun se jo itsensä oli palkannut sillä hypyllä, että katsotaanpa vaan missä kaappi seisoo kun Aalle päästään ja niinhän siinä kävi kuten mielessäni ennustin, että hää poistui ilman lupaa myös Aalta ja eikun koira kainaloon ja kultatuolissa häkkiin miettimään syntyjä syviä. Onneksi sain sen napattua ennen seuraavaa estettä. Äijän se jaksaa nyt olla kovapäinen tämän asian suhteen. Mutta periksi en anna ja käytetään sitten vaikka koko vuosi tämän asian opetteluun. Treeneissähän meillä ei siis ole minkäänlaisia ongelmia kontaktien suhteen, mutta siis nämä kisakontaktit ARGH! Eka radalla huomasin jo kolmannen hypyn jälkeen, että nyt on taas mopo lähtemässä käsistä. Neitillä oli kunnon kouhotus päällä ja se sama kouhotus jatkui tuonne Aalle asti...

Toinen rata oli asenteelta (sekä minun että koiran) jo parempi ja kontaktit onnistuivatkin nappiin. Mutta sitten se piru alkoi taas riivata ja neiti paineli suoraan Aalta päästyään maaliin vaikka olisin sitä kovasti ollut kääntämässä parille hypylle ja putkeen... mutta hän valitsi toisin ja muuten ihan sujuvalta tuntunut rata hylkääntyi siis näin. Noh siinä sitä sitten jatkettiin tietty muina naisina rata loppuun ja vielä päästiin keinu suorittamaan uudelleen ja tottakai se nyt hyllyn jälkeen tehtiin kuin oppikirjasta... Hitsi mä revin kohta mun pelihousut:) Mutta peli jatkuu ja Mikkeliin seuraavaksi! Siellä tehdään vähän "eläinkokeita" ja Harri ohjaa Petoa toisen päivän. Katsotaan miten kontaktit sujuu toisen ohjaajan kanssa vai pissittääkö se Harriakin mennen tullen;)