Meidän ulkotreenit alkoivat vihdoin tiistaina. Ens alkuun lämpättiin koiria ja sen jälkeen itseämme. Matti teki meille juoksutreenit ja jo niiden alussa mietin, että pitäisköhän vaihtaa Ditat jalkaan eikä edes yrittää vanhoilla lenkkareilla joita tosin olen ollut uusaamassa viimeiset pari viikkoa, mutkumutku ei löydy sopivaa mallia yms. selittelyä. Noh ehkä olis pitänyt tyytyä jonkin sortin malliseen  lenkkariin, koska vetäisin ensin hiekalla mahalleen ja siitä toivuttuani painovoima piti huolen jälleen kerran ja seuraavaksi heittäydyin vasten tahtoani selälleen :)  Alku ei siis luvannut kovinkaan hyvää...

Mutta onneksi itse treeni meni hyvin, vaikka teemana oli Matin radalla takanaleikkaukset, jotka eivät todellakaan ole minun ja Pedon suosikkeja. Itseasiassa ne menivät loistavasti, joskin eka kiekka tosi voimakkaita vartaloapuja ja käskytyksiä käyttäen. Toinen kierros meni jo vähän vähemmillä avuilla. Harjuutellaan siis niitä lisää, koska ne tuntuivat sitten lopulta ihan hyvälle.

Katin treenipätkällä oli laaka-pysty-laaka hyppyjä sekä sarjahyppy. Muutaman kerran rima kolisi, mutta kun keksin mistä se johtuu, niin osasin alkaa kiinnittämään omaan ohjaukseen huomiota enemmän. Pedolle ei voi käskyttää tuota sarjaa vaan sen on annettava tehdä se itse. Jos joka väliin yritän tunkea HYP sanaa, se vaan hutiloi eikä keskity.

Kaiken kaikkiaan treenit menivät siis hyvin ja Peto oli enemmän kuin kuuliainen, joten mukavilla mielin lähdetään sunnuntaina Jyväskylään.

Torstaina sitten sattuikin hassuja asioita ihan tuplana. Laittelin pyykkiä kylppärissä ja Peikko pyöri siinä jaloissa niinkuin aina. Hääräsin myös muita kotihommia ja jossain vaiheessa kiinnitin huomiota siihen, ettei Peikko pyörikkään jaloissa. Ajattelin, että ehkä se meni vierashuoneeseen nukkumaan koppaan, jossa se yleensä tykkää nukkua kun ollaan töissä.

Vilkaisin koppaan ohimennen ja se oli tyhjä. Katsoin samalla Julian huoneeseen ja siellä makasi sängyllä vain Peto. Roisto makaa yleensä yläkerrassa kopassaan. Kävin vielä uudelleen kylppäristä katsomassa, josko Peikko olisi jäänyt saunan puolelle, mutta eipä näkynyt pikku-ukkoa missään.

No siinä vaiheessa mietin, että se varmaan kipitti Roiston luo yläkertaan kun kerran se ei alhaalla ollut. Menin vessaan ja ajattelin putsata kissan hiekka astian, kun se vähän tuoksahti. Vedin laatikkoa lavuaarin alta ja kerkesin ihmetellä miten se tuntui vähän painavalta. Kun avasin kannen, niin Peikko makasi siellä kerällä yltäpäältä hiekassa:) Se oli sitten herkutellut ensin kissan kakalla ja ruvennut herkuttelun päätteeksi ruokalevolle. Ihanan lämmin ja kostea, hyvän tuoksuinen pesä vissiin Peikon mielestä:D Sain kyllä melkoisen naurukohtauksen, vaikka yritinkin uskottavasti torua pikku-ukkoa kun se ei olisi millään halunnut tulla laatikosta ulos. Se ei voinut käsittää miksi hänellä ei ole asiaa sinne laatikkoon:)

Peikon seikkailut eivät loppuneet kuitenkaan tähän. Mihinkäpä se ei tuota pitkää nokkaansa työntäisi:)

Olin illalla makeistutkimuksessa (nam) ja kotiuduin sieltä vaille kymmenen. Julia oli menossa jossain välissä nukkumaan ja näytin ennen sitä hälle mun uusia hienoja kenkiä, jotka olin päivällä käynyt ostamassa. Kengät olivat siis rappusten alla olevassa vaatekomerossa piilossa ahnailta pikku hampailta. Heitin kengät sitten kaappiin takaisin ja jäin katsomaan telkkua Harrinkin mentyä jo nukkumaan. Puolen yön maissa menin itsekkin sänkyyn ja katsoin vain, ettei Peikko nukkunut sängyn vieressä eikä sängyn päädyssä olevassa kopassaan, missä se yleensä yöt nukkuu. Ajattelin, että se varmaan on alakerrassa Julian huoneessa nukkumassa...

Noh aamun valjettua Harri teki töihin lähtöä ja oli jo ihmetellyt miksei puikkonokka ole herättämässä ja antamassa aamu suukkoja. Se meni takapihan ovelle ja kutsui Peikkoa, että päästäisi sen aamupissalle. Peikkoa ei vaan  näkynyt eikä kuulunut.  Minäkin hyppäsin sängystä etsintä puuhiin ja huudeltiin ja käytiin kaikki huoneet läpi. Ei hitto, mihin se oli hävinnyt!!?

Aloin miettimään, että kyllä se kotona oli kun sieltä tutkimuksesta tulin, eikä se käynyt enää edes ulkona sen jälkeen, jotan sisällä sen oli oltava. Huudeltiin ja tongittiin sängynalusia myöten, kunnes Harri tajusi kurkata sinne rappusten alakaappiin. Sieltä Peikko tulla tepsutteli sen näköisenä, että kiva kun päästitte pois tuolta pimeästä:) Raukka oli viettänyt siellä koko yönsä. Se oli sitten vissiin livahtanut sinne siinä välissä kun otin ne kengät sieltä kaapista näytille:) Hankalaa etsiä koiraa, joka ei pidä mitään ääntä vaikka sitä kuinka kutsuisi. Täytyykin tästedes olla tosi tarkka tuon piippulanokan kanssa. Se kun näyttää tunkevan sen joka paikkaan:D